Minä pidän valokuvaamisesta. Valokuvaaminen on vapauttavaa. Voi tosiaan ikuistaa jonkun hetken muuallekin kuin muistoihin. Raameihin, tietokoneelle tai esimerkiksi taustakuvaksi. Haluan valokuvaamaan Saksaan. Niitä upeita vuoria, kauniita maisemia, hymyileviä ihmisiä ja hyvää mieltä. Minä ajattelen Saksaa melko paljon. Rakastan sitä kieltä, sitä miten jokainen tavu ääntyy ainakin hieman erilaisella tavalla, kuin suomenkielessä. Suomenkieli ei muutenkaan ole mielestäni järin kaunista. Haluan puhua Saksaa, haluan ajatella Saksaksi. Onneksi teen molempia miltei joka päivä ainakin jonkun verran, joten minun ei tarvitse tuntea itseäni Suomalaiseksi
Sanoi kuka mitä tahansa, minä menen sinne Saksaan vielä. Kuka muka voi pysäyttää toisen unelmat? Ei kukaan. Jarruttaa toki voi yrittää aina, mutta esteetkään eivät ole esteitä, ne ovat vain hidasteita. Katuisin, jos en yrittäisi sitä, mitä eniten haluan. Minä saatan tottakai pettyä, mutta nousenpahan takaisin jaloilleni. En ole tyttö, joka olisi tehty tuleen makaamaan. Olen tyttö, joka on tehty maailmaa valloittamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti